Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on antanut paljon keskustelun aihetta ja saanut runsaasti vastustavia kannanottoja asukkailta. Asukasjärjestöt ovat jo kolmatta vuotta kokoontuneet keskustelemaan näkemyksistään ja useimmat ovat esittäneet kirjallisen kantansa ehdotukseen. Tämä käsillä oleva kirje on laadittu asukasjärjestöjen avoimen yhteiskokouksen päätöksellä pyrkien herättämään kaupunginhallituksen näkemään käsillä olevan ehdotuksen vakavat puutteet.

1. Yleiskaavan lähtökohdat ovat liian visioluonteisia johtaakseen hyvään kaavallisen ohjaukseen. Yleiskaava perustuu pääkaupungin kasvuolettamukseen, joka on epärealistinen. Helsinki on kasvanut menneen 40 vuoden aikana noin 60 000 asukkaalla (korjaus: 140 000 asukkaalla). Seuraavan runsaan kolmenkymmenen vuoden jaksolla halutaan varautua 260 000 asukkaan väestötavoitteeseen. Tämä ei ole hitaan väestökasvun maassamme mahdollista ilman massiivista maahanmuuttoa. Ylisuuren varautumisen seurauksena syntyy hätäisiä asuintorniratkaisuja ja rakennetaan asukkaille tärkeitä viheralueita. Uusien ylisuurten toimitila- ja ostoskeskusten menestyminen on vain sen varassa, että muualta vastaavasti poistuu käytöstä heikompilaatuista tilaa. Uusi yleiskaava laaditaan noin 10 vuoden välein. Ei ole mitään tarvetta tuhota nyt tulevaisuuden reservialueita. Yleiskaavan tulee ohjata tarkemmanasteista kaavoitusta seuraavan 10 vuoden kaudella ja priorisoida tulevia rakennuspaikkoja, ei avata kaikkia mahdollisia kerralla. Jos Helsingin kasvuolettamus perustuu massiiviseen maansisäiseen muuttoon, on hyvin mahdollista, että muuttajat suosivat muitakin suomalaisia suuria kaupunkeja. Tällöin nykyisen yleiskaavaluonnoksen kannustamista monista rakennuskohteista syntyy huonolaatuinen kokonaisuus, joka pilaa mm. mahdollisuuden kehittää esikaupunkialueiden asumisympäristöä.

2. Yleiskaavan mitoituspohjaan vaikuttaa ratkaisevasti myös ylisuureksi ennustettu asumisväljyyden kehitys. Suomen talouskasvu ja tulokehitys eivät anna viitteitä sille, että asumisväljyydessä noustaan kansainvälisesti korkeaan tasoon. Pääosa rakennuskannasta on jo rakennettu kerrostalovaltaisesti, joka myös rajoittaa väljyyden kasvua verrattuna omakotivaltaisiin alueisiin. Kantakaupungin vanhoissa asunnoissa on sukupolven vaihtumista, joka vähentää asumisväljyyttä. Nuoret perheet asuvat mieluimmin ahtaasti kuin tuhlaavat aikaansa työmatkoihin. Näitä trendejä tulee seurata ja tarkistaa kasvulukuja, jotka johtavat ylisuuriin kaavavarauksiin.

2. Yleiskaavan tärkein asiakirja on pääkartta, jolle maankäyttö- ja rakennuslaki (40 §) sekä siihen liittyvä asetus (16 §) antavat tarkat ohjeet. Kaupunkisuunnitteluviraston laatima kartta on liian epätarkka täyttääkseen lain vaatimukset. Helsingillä on maan parhaat pohjakartat ja tietorekisterit. Ei ole mitään teknistä syytä siirtyä epätarkkaan kaavalliseen ohjaukseen. Asukkaat näkevätkin pääsyyksi tarkoituksen väistää tarkkaa päätöksentekoa, hämätä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja laskea koko kaavoitusprosessi tasolle, joka ei ole pääkaupungin arvon mukainen. Ne vaikeudet, joita väistetään pikseleillä, tulevat vastaan tarkemmanasteisen kaavan käsittelyssä. Jos on tarkoitus vähentää yleiskaavan merkitystä rakentamista ohjaavana asiakirjana, siinä on onnistuttu, mutta tämä ei ole MR-lain mukainen menettely.

3. Maankäyttö- ja rakennuslaki (46 a §) edellyttää yhteisen yleiskaavan laatimista naapurikuntien kanssa. Helsinki sijaitsee alueella, jossa rakentaminen ja liikenneyhteydet jatkuvat saumattomasti naapurikuntiin. Kaavoitustyötä ei voi enää tehdä ilman riittävää yhteistyötä. Helsingin visiot kaupunkibulevardeista ovat hyvä esimerkki ulkomaisesta ideasta, jota pyritään soveltamaan pääkaupungin alueella kuulematta naapurikuntia ja välittämättä seudun liikenteelle aiheutuvista seurauksista. Helsingin itsekeskeinen yleiskaava voi johtaa siihen, että seuraava yleiskaava tulee olemaan metropolikaava.

4. Yleiskaavaehdotus on saanut paljon muistutuksia eri alueiden asukkailta ja asukasjärjestöiltä. Muistutuslistan kärjessä ovat mm.:

– Tuomarinkylä 580 kpl

– Malmin lentokenttä 263 kpl

– Lauttasaari 121 kpl

– Veräjänmäki 105 kpl jne.

Listaa voi helpolla jatkaa käymällä läpi saatuja asiakirjoja. Näin suuret muistutusmäärät kertovat syvästä huolestuneisuudesta ja tyytymättömyydestä kaavan sisältöön. Jos yleiskaava hyväksytään esitetyn sisältöisenä, se johtaa vakavaan luottamuspulaan asukkaiden ja viranomaisten/päättäjien välillä. Asukkaat suunnittelevat jo nyt vaikuttavansa seuraavien kunnallisvaalien sisältöön ja valintoihin.

5. Keskuspuiston, Vartiosaaren ja yleinen rantojen tehostettu rakentamistavoite sekä muidenkin asukkaille tärkeiden viheralueiden kohtelu yleiskaavassa on saanut osakseen laajan kansanliikkeen kansallisen kaupunkipuiston puolesta. Helsinkiin ei enää luoteta. Kaupunki ei ole osoittanut riittävää halua suojella tärkeitä viheralueitaan. Ne halutaan suojella yleiskaavaa sitovammalla päätöksellä. Kansallinen kaupunkipuisto on jo useissa kaupungeissa eikä ole mitään syytä miksei Helsingissäkin voisi olla suojeltuja alueita, joita ei kohdella rakentamisen reservialueina. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin on yksi SUOMI 100 vuotta –juhlavuoden tavoitteista. Asiassa on liikkeellä myös laajapohjainen valtuustoaloite, jota tulee kunnioittaa ja ottaa huomioon yleiskaavakäsittelyssä.

6. Asukkaat ovat huomanneet vuorovaikutusraportin karsivan suuren osan muistutusten tärkeästä sisällöstä. Työn alla on analyysi, miten kaupunkisuunnitteluviraston raportti kohtelee annettuja muistutuksia ja miten viesti valikoituu ja muuttuu. Vuorovaikutusraportin tarkoitus on helpottaa päättäjiä, mutta samalla suuri osa informaatiosta katoaa. Asukkaat haluavat järjestää syksyllä tilaisuuden, jossa päättäjiä informoidaan analyysin tuloksista. Myös pikselikartasta on tarkoitus tehdä analyysi. Asukkaat toivovat että em. tiedotustilaisuus voidaan järjestää ennen yleiskaavasta tehtävää päätöstä. Tiedotustilaisuuden järjestämisestä ollaan yhteydessä kaupunkisuunnitteluviraston tiedottajaan.

Edellä on mainittu vain osa yleiskaavan puutteista, joista pääosa johtuu ylimalkaisesta kuulemisesta ja kaavoituksesta. Asukkaille on täysin selvää, ettei yleiskaavaa voida hyväksyä esitetyn kaltaisena. Kaava-asiakirja tulee palauttaa valmisteluun.