Lausunnot yleiskaavaluonnoksesta 2015

Asuntotuotantotoimikunnan lausunto Helsingin yleiskaavasta

Asuntoja ei yleensä voida avata yksinomaan kadulle, mikä ohjaa suuriin läpitalon huoneistoihin tai sivukäytäväratkaisuihin, lisäksi parvekkeiden rakentaminen ei ole normaalirakentein mahdollista kadun suuntaan. Asuntojen avautumiseen katujen varsilla vaikuttavat tällöin ensisijaisesti ympäristön häiriöt eivätkä esimerkiksi asumisen kannalta optimaaliset ilmansuunnat.

Espoon kaupunki 5734/10.02.01/2014 (pdf puuttuu)

Bulevardisointi on kuitenkin mitä suurimmassa määrin seudullinen asia ja siten se tulee käsitellä osana HLJ-työtä ja vaikutustenarviointia yhteistyössä erityisesti pks-kuntien kesken.

Kaavakartta muodostuu 100×100 m:n ruuduista, jotka kuvaavat alueen pääkäyttötarkoitusta. Tarkemmat rajaukset ratkaistaan asemakaavoituksessa. Näin yleispiirteisen esityksen haaste on keskeisten ratkaisujen ja linjausten siirtäminen asemakaavatasolle, mikä ei ole kaikilta osin perusteltua.

Finavia Oyj:n lausunto Helsingin uudesta yleiskaavan luonnoksesta 27.2.2015 (pdf puuttuu)

Yleiskaava 2016 luonnoksessa esitetään Helsingin pääsisääntuloteiden nykyistä moottoritietasoa muutettavaksi kaupunkibulevardeiksi, joiden liikenteen nopeus ja sujuvuus on merkittävästi nykyistä alhaisempi. Tästä seuraa erityisesti ruuhka-aikoina ruuhkautumista sisääntuloteillä paljon ennen Helsinkiä ja Kehä III:a, mikä hidastaa maanteitse lentoasemalle saapuvien matkaa ja lisää matka-aikaa sekä huonontaa matka ketjujen toimivuutta.

Finavian mielestä valtakunnan, maakunnan ja pääkaupunkiseudun talouselämälle ja asukkaille merkittävien kysymysten ratkaisu edellyttäisi metropolialueen tasoisen liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisen. Helsingin yleiskaavan yhteensovittaminen ympäröivien kaupunkien ja kuntien kanssa erityisesti liikenneverkon toimivuuden kannalta on välttämätöntä – Helsingin kaupungin yksipuolinen, omia tarpeitaan varten kehittämä kaupunkibulevardisuunnitelma on mahdollisesti kaikille muille ongelmia tuottava ja on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Fingrid (pdf puuttuu)

Helen Oy (pdf puuttuu)

Helen Sähköverkko Oy (pdf puuttuu)

Port of Helsinki (pdf puuttuu)

Yleiskaavaselostuksen tai kaupunkibulevardiselvityksen perusteella ei osoiteta riittävästi sitä minkälaisia hyötyjä bulevardisoinnista elinkeinoelämän toiminnallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista on. Kantakaupungin alueelle saapuvan ja sieltä poistuvan liikenteen sujuvuutta, matka-aikoja, kuljetuksia ja logistiikkaa ei ole otettu huomioon, vaikka laajentuva kantakaupunki palveluineen sekä Helsingin metropolialue tarvitsevat jatkossakin kuljetuksia asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Yleiskaava ulottuu vuoteen 2050, mutta se ei tuo esiin mahdollisia muutoksia arjen liikkumiseen esim. liikennekäyttäytymisen osalta.

Samaan aikaan, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Helsingin uutta yleiskaavaa, on Uudenmaan maakuntaliitossa laadittu Uudenmaan maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaa ja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymässä Helsingin liikennejärjesteimää (HLJ). Helsingin uuden yleiskaavan laadinnan yhteydessä on varmistettava, että se ei ole ristiriidassa samaan aikaan laadittavien muiden seudun maankäyttöä ja liikennejärjesteimää ohjaavien suunnitelmien kanssa.

HSL Helsingin seudun liikenne (pdf puuttuu)

HSL edellyttää, että seudullisen Joukkoliikenteen saavutettavuus ei heikenny bulevardien seurauksena. Kaupunkibuievardien suunnittelussa tulee etsiä
ratkaisuja, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa seudulla. Bulevardien suunnittelu ei HLJ 2015 -prosessin aikana ole ollut sillä
tarkkuudella, että ne olisi voitu huomioida suunnitelman valmistelussa. Tämä tarkoittaa, että bulevardisoinnin edellyttämiä mittavia liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä seudun ajoneuvo- ja joukkoliikenneverkossa sekä
liityntäpysäköinnissä ei siten ole sisällytetty HLJ 2015 -suunnitelmaan.

Tieverkon ja kaupunkibulevardien jatkoselvityksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota tie- ja katuverkon yhteyksien valtakunnalliseen merkitykseen. Etelä- ja länsisatamien rooli ja saavutettavuus tulevaisuudessa tulee huomioida osana bulevardiratkaisua. Lisäksi logistiikan toimivuus sekä huoltovarmuus
kantakaupungissa ovat bulevardisointeihin keskeisesti liittyviä aihealueita.
Kaupunkibuievardien ympäristövaikutusten, kuten melu ja ilmanlaatu, hallinnassa tulee tutkia keinoja, joilla haitallisia vaikutuksia voidaan hallita
tiiviissä kaupunkirakenteessa. Esimerkkejä keinoista ovat korttellrakentelden variaatiot sekä rajoitukset ajoneuvokannassa ja nastarenkaiden käytössä. HSL edistää omalta osaltaan vähemmän päästöjä tuottavan bussiliikenteen ratkaisuja.

Pikaraitioteiden kustannustehokkuuden ja joukkoliikenteen kulkumuoto- osuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että pikaraitioteillä saavutetaan
pikaraitiotiemäinen nopeustaso (keskinopeus vähintään 25 km/h). Riittävän nopeustaso on edellytys myös bulevardlsoinnilie asetettujen kaupunkirakenteeiiisten tavoitteiden onnistumiselle. Tämä edellyttää pikaraitioliikenteen FHriorisointia liikenteen tilanjaossa ja liikennevaloissa muiden liikennemuotojen edelle. Tähän priorisointiin on sitouduttava jo yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä tiedostaen, että se pidentää muiden liikennemuotojen matita-aikoja. Joka tapauksessa joukkoliikennejäijesteimä kehittyy vaiheittain, joten myös siirtymävaiheessa kumipyörillä kulkevaan joukkoliikenteeseen tulee edelleen panostaa. Joukkoliikenneverkon kehittämisessä on tärkeää huomioida linjojen jatkuvuus myös kuntarajojen yli.

HSY 27.2.2015 (pdf puuttuu)

Huomattavaa osaa asuinrakentamisesta on suunniteltu vilkasliikenteisten
pääväylien varsille ajatuksena tehdä niistä kaupunkibulevardeja. Ilmanlaatuon
gelmat kärjistyvät, jos väylistä rakentuu suljettuja katukuiluja, joissa tuulettu- vuus ja Ilman puhdistuminen heikkenevät. Typpidioksidin raja-arvo ylittyy mo
nissa katukuiluissa ja raja-arvon ylittyminen tulee estää. Uusi ajoneuvotekniik- ka vähentää liikenteen päästöjä, mutta etenkin katupöly- ja plenhlukkaspitoi- suudet säilyvät melun ohella ongelmallisina myös pitkällä aikavälillä, jos auto liikenteen määrää ei pystytä voimakkaasti vähentämään.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto Helsingin yleiskaavasta 26.2.2015 (pdf puuttuu)

Järvenpään kaupunki (pdf puuttuu)

Yleiskaavan ratkaisuista voi kaupunkibulevardihankkeilla olla laajimmin seudullisia vaikutuksia, mikäli seudun liikennejärjestelmää ei onnistuta samanaikaisesti kehittämään merkittävästi joukkoliikennepainotteisemmaksi koko seudun mittakaavassa. Bulevardisoituminen on sellaisenaan vahva Helsinkiin suuntautuvan
henkilö- ja hyötyautoliikenteen jarrutekijä, jota mahdolliset ruuhkamaksut vielä lisäävät. Huonoimmillaan tuloksena voisi olla merkittäviä häiriöitä työmatkaliikenteen ja kuljetusten sujumiselle ja sitä kautta seudun työmarkkinoiden ja elinkeinojen toiminalle. Parhaimmillaan ratkaisu edistää hyvää suurkaupungin ympä ristökehitystä. Bulevardiratkaisut edellyttävät paljon lisäsuunnittelua ja yhteistyötä kaikkien seudun kuntien kesken.

Kauniainen ei lausuntoa

Kaupunginkirjaston lausunto yleiskaavan luonnoksesta 26.2.2015

Kaupunginmuseon – Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto 25.2.2015

Kaupunginmuseo esittää huolensa yleiskaavan ohjauksen
riittävyydestä kulttuuriympäristöjen ja kulttuurimaiseman vaalimisen osalta tarkemmassa suunnittelussa.

Kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat sopineet työnjaosta Malmin lentokentän ja Suomenlinnan osalta siten, että Museovirasto käsittelee
yleiskaavalausunnossaan näitä kohteita.

Kiinteistölautakunnan lausunto yleiskaavaluonnoksesta 5.3.2015

Kirkkonummen kunta

Keskustelun aikana esitettiin mm. seuraavat kommentit:
-Länsi-Väylän kohdalla moottoritie muuttuu kaupunkibulevardiksi, joka hidastaa liikennettä
-Malmin lentokentän kaavoittaminen asuinkäyttöön on sopimatonta kehitystä alueen kasvua ja asukasmääriä ajatellen. Kaavaluonnoksessa kaavoitetaan asuntoja yli sadalletuhannelle asukkaalle, jolloin Malmin lentokentän merkitys asuinrakentamiseen on pieni. Malmin lentokentän ilmailukäyttö pitää turvata. Alue on kokonaisuutena valittu World Monuments Fundin ylläpitämälle kulttuurikohteiden listalle. Suomen pääkaupunki tarvitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä olevan yleisilmailukentän jo oman uskottavuutensa takia. Maanviljelyalueet Helsingin kaupungissa ovat lentokenttää parempia talonrakennuspaikkoja.

Malmin kenttä tulisi asettaa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi ja edelleen kehittää sen toimintaa.

– Bulevardi-ratkaisu vaikuttaa mm. kirkkonummelaisten työmatkaliikenteen sujuvuuteen heikentävästi

– Helsingin tulisi ottaa paremmin huomioon liikenteen sujuvuus kehyskunnista Helsinkiin

Eläintarhan johtokunta

Kulttuurikeskuksen lausunto

LVM

Bulevardisoinnissa on kyse koko Helsingin seutuun vaikuttavasta merkittävästä kaupunkirakenteellisesta muutoksesta, jonka täsmällinen vaikutusten arviointi on yleiskaavan luonnoksen perusteella vaikeaa. Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää, että varsinkin iiikenteeiiisiä ja taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan laajasti ennen kaavan seuraavan vaiheen käsittelyä.

Liikennevirasto

Sisääntuloteiden bulevardisoinnin liikenteelinen toimivuus ja seudullinen vaikutta vuus. Liikennevirasto ei pidä yleiskaavaluonnoksen bulevardisoinnin vaikutusten taus
taselvityksiä riittävinä, jotta voitaisiin arvioida bulevardisoinnin paikallisia saatikka seudullisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen, liikenteen haitallisiin vai kutuksiin alueen väestölle (päästöt, melu) tai väylien hallinnolliseen luokitukseen. Myös lii
kennejärjestelmän melko perusteellinen muutos kohti pikaraitioteiden verkkoa ja sen vai heittain toteutettavuus edellyttävät lisäselvityksiä, mitä ennen Lilkennevirasto el voi hyväk
syä esitettyä kaavaratkaisua Helsingin sisääntuloteiden muuttamisesta bulevardeiksi.

Malmin lentoasema-alueen muuttaminen asuinalueeksi edellyttää perusteellista selvitystä ja suunnitelmaa sen kytkeytymisestä seudun muuhun liikennejärjestelmään.

Liikuntalautakunta

Liikuntalautakunta näkee Malmin lentokenttäalueen kaavoittamisen asuntorakentamiseen haasteellisena, koska emme pysty tälläkään
hetkellä vastaamaan uusien kaupunginosien
liikuntainvestointitarpeisiin. Lautakunta esittää, että Malmin kentän seudulle tulisi löytää kaavoitus-ja toteutusratkaisu, joka mahdollistaisi
asuntojen lisärakentamisen, yksikiitorataisen lentotoiminnan, mikäli kentälle löydetään lentotoiminnan operoitsija, sekä monimuotoisen
luonnon säilymisen. Samalla kaavaratkaisu säilyttäisi koiliishelsinkiläisten ainutlaatuisen ja keskeisen viheralueen sekä Liikuntaviraston ylläpitämän, asukkaiden ahkerasti ympäri vuoden
käyttämän 5.5 kilometrin ulkoilureitin ja hiihtoladun ylläpitämisen, ilman kalliita silta-ja alitunneli toteutuksia.

Museovirasto

Malmin lentoasemaita on huomattava valtakunnallinen merkitys varhaisena siviililentoliikenteen maalentoasemana. Sen terminaali on myös kansainvälisesti merkittävä, alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus. Lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Terminaalirakennuksen lisäksi valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat lentokonehalli ja kiitoradat.

Nuorisolautakunta

Nurmijärven kunta

Koska kaupunkibulevardien vaikutuksia koko seudun öiikennejärjestelmään ja sen toimivuuteen ei ole riittävästi tutkittu, ei Helsingin
yleiskaavaluonnosta tule tällä yieiskaavakierrokseila kehittää yleis kaavaehdotukseksi siten, että merkittävä osa uudesta asuntoraken tamisesta kytkeytyy niihin. Kaupunkibulevardeihin liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että niiden tarkempi tutkiminen tulee tehdä seuraavalla yleiskaavakierroksella. Silloinkin tulee ottaa huomioon, että seudullisesti merkittäviä säteittäisiä liikenneyhteyksiä koskevat ratkaisut eivät ole yksin Helsingin asia, vaan ratkaisujen tulee olla seudullisia ja seudun kilpailukyvyn kannalta perusteltuja.

Opetustoimi

Pelastuslautakunta

Puolustusvoimat 1. Logistiikkarykmentti

Rajavartiolaitos Suomenlahden merivartiosto ei lausuntoa

Rakennuslautakunta

Senaatti-kiinteistöt

Sipoon kunta

Sosiaali- ja terveysvirasto

Teknisen palvelun lautakunta

Tietokeskus ei lausuntoa

Tukes

Tuusulan kunta

Tuusulanväylän alkujaksoa kuvataan kaavamateriaalissa yhtenä kaupunkiin- tulopoittina ja Tuusulanväylää yhtenä bulevardimaisesti kehitettävänä koh
teena. Nyt suunnitelmissa väylän luonne uusine linjauksineen välillä Käpylä – Hartwall-areena näyttää jääneen vielä kaupunkikuvan ja myös maankäyttö-
potentiaalien osalta puolitiehen, ja perusluonne ratapihamaiseksi. Kuntakehityslautakunta pitää toivottavana, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomioita myös tämän alueen kaupunkikuvaan ja maankäyttöpotentiaaliin kaupunkimaisena osana kokonaisuutta.

Suomenkielinen työväenopisto

ELY-keskus

Väylien kaupunkibulevardeiksi muuttamisen vaikutuksia on seivitetty vasta niin aiustavasti, ettei niitä voi vielä luotettavasti arvioida.
Kaupunkibulevardien toteuttamisen vaikutuksia seuduliiseen ilikennejäijestelmään el ole selvitetty. Vaikutusalue on kuitenkin paijon iaajempi kuin Helsingin kaupungin aiue ja iiikenteeliiset vaikutukset on seivltettävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Kriittisimpinä kohteina ELY-keskus pitää Malmin lentoasemaa ja Vartiosaarta, jotka molemmat ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja joille on esitetty merkittävää maankäyttöä. Ensin mainitusta laaditun selvityksen perusteella kentän kehittäminen asuinalueeksi vaikuttaa mahdoiliseita. ELY-keskus korostaa lentoasemalie tyypillisten piirteiden säilymisen tärkeyttä. Piirteet tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Vartiosaaressa, kuten Malmin lentoasemallakin, alueidenkäytön tulee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan soveltua niiden historialliseen kehitykseen.

Maakuntahallitus

Bulevardisointi
– Voi edellyttää ratkaisulta Helsingin ulkopuolella: seudulliset vaikutukset liikennejärjestelmään ja joukkoliikennejärjestelmään on selvitettävä, samoin kustannukset, rahoituspohja ja vastuunjako
– Bulevardeja voi reunustaa asuntorivi virkistysalueellakin, mutta ei kuitenkaan usean korttelin laajuisena ilman maakuntakaavan muutosta. Muuttamiselle ei toistaiseksi ole riittäviä perusteluita

Uusi ”ruutumaailmaan” perustuva suunnitteluote on mielenkiintoinen. Kaavakartalla käsitellään vain keskeiset strategiset valinnat menemättä
yksityiskohtiin. Asemakaavoitusvaiheeseen on haettu joustavuutta tulkinnalla, joka mahdollistaa kunkin ruudun muuntumisen osittain viereisen ruudun pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi.

Kaupunkibulevardit hieno idea, seudulliset vaikutukset vielä epäselviä

Bulevardisoinnin seudullisia liikenteellisiä vaikutuksia on selvitettävä lisää. Kun tarkoituksena on vähentää
henkilöautoliikennettä Kehä l:n sisäpuolella, mihin moottoriteitä kaupungin suuntaan tuleva liikenne ohjautuu tai pysäköidään?
Siirtyvätkö ruuhkat vain toisaalle, esim. Kehä l:n ja lll:n väliin? Missä henkilöautojen liityntäpysäköinnin tilavaraukset sijaitsevat – Kehä l:llä vai kauempana naapurikunnissa- ja kuka niiden toteutuksesta
vastaa? Bulevardien liikennejärjestelyissä ei siis ole kysymys vain Helsingin sisäisistä asioista tai vaikutuksista, sillä keskustaan suuntautuva liikenne tulee pääasiassa kauempaa seudulta.

Vantaan kaupunki

Varhaiskasvatusvirasto

VR-yhtymä

Yleisten töiden lautakunta

Kaupunkibulevardien rakentaminen edellyttää investointikaton nostoa tai muita rahoitusmalleja. Yksistään kaupunkibulevardien ylläpitokulut
tulevat olemaan alustavan arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa euroa/km vuodessa.

Kaupunkibulevardeiksi muutettavia väyliä on noin 30 km.

Kaupunkibulevardien tulee taata jatkossakin sujuva
joukko-, jakelu-ja muu ajoneuvoliikenne, jalankulku, pyöräily sekä toimiva logistiikka ja elinkeinoelämän kuljetukset. Logistiikan kehittäminen on tärkeää elinkeinoelämälle, jotta talouskasvu elpyisi.

Lautakunta puoltaa Malmin lentokentän säilyttämistä
lentotoimintakäytössä jatkossakin mm. seuraavien painavien syiden vuoksi:
– Alueen maaperän parantaminen asuinrakentamiseen soveltuvaksi tulisi kohtuuttoman kalliiksi
– Malmin lentokenttä on maailmallakin tunnustettu kuittuurihistoriallinen
kohde ja sen RKY merkintä kaavassa tulee säilyttää
– Malmin kenttä palvelee useita kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa, niin lentotoiminnan kuin luontonsakin puolesta
– Kaikissa Euroopan pääkaupungeissa löytyy varakenttä, ja niin tulisi löytyä jatkossa myös Helsingissä
– Malmi on myös laajan pääkaupunkiseudun ainoa yleisilmailukenttä. Sen lakkauttamisen myötä tuhoutuisi mahdollisuus ilmailun harrastamiseen pääkaupunkiseudulla sekä merkittävä osa ilmailun kulttuuriperintöä. Myös pääkaupungin saavutettavuus niin maakunnista kuin maailmaltakin rampautuisi.
– Malmin historiallinen lentoasema on lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä
– Malmin lentokenttä tarjoaa yli miljoonan asukkaan Suur-Helsingille kevyen liikenteen kansainvälisen, vapaalla aikataululla saavutettavan lentopaikan, aktiivisen virkistys-ja harrastekeitaan, paikan ilmailutapahtumille sekä mahdollisuuden kouluttautua ilmailun ammatteihin. Historiallisesti arvokas kenttämiljöö palvelee ansiokkaasti myös Rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta. Ilmavoimia ja poliisia. Malmin kenttäalue muodostaa myös Pohjois-Helsingin avaran luonto- ja lintukeitaan.
– EU on ottanut kantaa kaupunki-ja yleisilmailukenttien säilyttämisen puolesta Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, todeten kevyen liikeilmailun olevan alan voimakkaimmin kasvava sektori. Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan EU:ssa kaksi-kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Eriävän mielipiteen jättivät Antti Möller, Laura Kostiainen ja Pörrö Sahlberg kannattaen asuntorakentamista.

Ympäristölautakunta

Luonnoksessa esitetty Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardiin liittyvä rakentaminen kaventaa Keskuspuistoa. Ratkaisu ei katkaise viheryhteyttä, mutta aiheuttaa virkistysalueen huomattavan
pienenemisen. Arvokkaimmat luontoalueet säilyvät idempänä, mutta luonnonarvojen ja ennen muuta, meluhaitoista huolimatta, erittäin runsaan virkistyskäytön vuoksi Keskuspuistoon rakentamisesta tulee
luopua.

Bulevardisoinnin ja muun tiivistämisrakentamisen yhteydessä on mahdollista lisätä erilaisin viherkansi-, viherkatto-ja viherseinäratkaisuln kasvillisuuden peittämää pinta-alaa. Myös muun
tyyppisen keinotekoisen ”kaupunkiluonnon” tuottaminen on mahdollista. Se ei laadullisesti korvaa luonto-ja virkistysarvoltaan tärkeiden alueiden supistumista, mutta sen avulla voidaan kuitenkin eräänlaisena kompensaationa lisätä kaupunkivihreän osuutta.

Kauempaa seudulta ja pääkaupunkiseudulta tulevien liityntäyhteydet bulevardien pikaraitioteihin tulee suunnitella huolellisesti. Nyt liityntäpysäköintiä ei ole suunniteltu.

Asumisen sijoittaminen bulevardien varrelle vaatii erityisratkaisuja, jotta asuinympäristön terveellisyys voidaan turvata.

Ympäristölautakunta, eriävä mielipide, lautakunnan jäsen Timo Latikka

Mielestäni lautakunnan päätös ei riittävällä tavalla turvaa Malmin lentoaseman alueen ja lähialueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksien säilymistä, turvaa ainutlaatuisen rakennetun kuittuuriympäristön kohteen säilymistä eikä riittävän seivästi mahdollista lentotoiminnan jatkumista, vaikka lausunto annetussa muodossa puoltaakin lentotoiminnan
säilymistä Malmin lentoasemalla.
Mm. World Monuments Fund pitää Malmin mahdollista tuhoamista menetyksenä suomalaisele kulttuuriperinnöle ja Malmin lentoaseman kohtelu onkin saanut kansainvälistä
huomiota.

YLEISKAAVA UUSIKSI

Tolkkua Helsingin kaavoitukseen

Lausunnot yleiskaavaluonnoksesta 2015